Oikeussuojakeinot

Kyseessä on julkisoikeudellinen riita-asia, jos riita-asian kohde on selvitettävä toimivaltaisten viranomaisten ja palveluntarjoajien välillä.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen liittää hallinnolliseen päätökseensä valituksen. Tässä valituskirjelmässä on tietoa siitä, voidaanko hallinnollista päätöstä käsitellä ja miten. Tärkeimmät muodolliset muutoksenhakukeinot ovat väite ja hallintotuomioistuimessa nostettu kanne. Jos hallinnolliseen päätökseen ei ole liitetty tietoja muutoksenhakukeinoista, muutoksenhakukeinoja voidaan pyytää toimivaltaiselta viranomaiselta. Vaihtoehtoisesti ne voidaan ottaa myös asiaa koskevasta prosessioikeudesta. Erityiset määräajat on ehkä otettava huomioon.

Väitteestä seuraa, että toimivaltainen viranomainen tutkii riidanalaisen päätöksen uudelleen ja ilmoittaa tuloksen väitteentekijälle väiteilmoituksessa.

Toimivaltainen hallintotuomioistuin voi nostaa kanteen hallinnollisista päätöksistä, joiden osalta ei ole säädetty väitemenettelystä, tai väiteilmoituksesta. Kanne johtaa toimivaltaisen tuomioistuimen päätökseen. Kantajan huoli (esimerkiksi hallintotoimen kumoaminen tai hallintotoimen laiminlyönti/esittäminen) määrittää kanteen luonteen. Yksityiskohtaisia tietoja toimesta on saatavilla osoitteessa Justizportal NRW. Lisätietoja on saatavilla [liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriön] verkkosivustolla (https://www.bmj.de/DE/themen/themen_node.html).

Kiireellisissä tapauksissa on myös mahdollista pyytää tuomioistuimelta kiireellistä päätöstä uhanalaisen oikeuden väliaikaiseksi turvaamiseksi. Lisätietoja tästä menettelystä on saatavilla [Justizportal NRW:n] verkkosivustolla (https://www.justiz.nrw.de/).

Muutoksenhakumenettelyistä säädetään asiaa koskevissa säännöissä. Valtiokohtainen lainsäädäntö on Nordrhein-Westfalenin osavaltion verkkosivustolla ”recht.nrw.de”.
[Tietoa kansallisesta lainsäädännöstä löytyy täältä] (https://www.gesetze-im-internet.de/).

Lisätietoja muun muassa lainkäyttöalueiden rakenteesta on [Nordrhein-Westfalenin osavaltion oikeusportaalissa] (https://www.justiz.nrw.de/). Yksittäisten teknisten termien selitykset on kuvattu kohdassa [”Oikeus A:sta Z:aan”] (https://www.justiz.nrw.de/BS/recht_a_z/index.php).

Siviilioikeudessa säännellään yhdenvertaisten luonnollisten henkilöiden ja/tai oikeushenkilöiden välisiä yksityisoikeudellisia riitoja. Ensinnäkin siviilioikeus sisältää yleisen yksityisoikeuden, josta säädetään pääasiassa siviililaissa (BGB). Se kattaa seuraavat oikeudenalat:

• Yleinen osa (esim. oikeustoimikelpoisuus)
  Velvoiteoikeus (esim. myynti-, työ- ja palvelusopimus)
  Kiinteistölainsäädäntö (esim. maa-alueen hankinta)
• Perheoikeus (esim. avioliitto)
• Perintöoikeus (esim. testamentintekijän sääntely)

Lisäksi tuotevastuulain (ProdHG), asunto-omaisuutta koskevan lain (WEG) ja rekisteröityä parisuhdetta koskevan lain (LPartG) katsotaan liittyvän myös siviilioikeuteen.

Erityisellä yksityisoikeudella tarkoitetaan oikeudenaloja, joita sovelletaan vain rajoitettuun henkilöryhmään. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

Kauppa- ja yhtiöoikeus (HGB, GmbHG, AktienG)
Työlainsäädäntö (työnantajan ja työntekijän välisten oikeuksien sääntely)

• Kilpailuoikeus (esim. kilpailuoikeus, tavaramerkkioikeus)
• Kansainvälinen yksityisoikeus (kansallisen lainsäädännön soveltamista koskeva sääntely lainvalintatapauksissa)

Siviilioikeudellisia riita-asioita käsitellään siviilituomioistuimissa (yleinen toimivalta). Menettelystä säädetään siviiliprosessilaissa (ZPO). Riidan arvosta riippuen joko alioikeus (AG) tai aluetuomioistuin (LG) ovat toimivaltaisia ensimmäisessä oikeusasteessa. Landgericht (alueellinen alioikeus) tai Oberlandesgericht (alueellinen ylioikeus, OLG) ovat toimivaltaisia toisessa oikeusasteessa ja viimeksi Bundesgerichtshofissa (liittovaltion ylin tuomioistuin, BGH). Lisäksi työtuomioistuimet ovat erillinen toimivalta. Yleiskuva yleisistä ja työoikeudellisista lainkäyttöalueista löytyy täältä (https://www.justiz.nrw.de/BS/wege_justiz/index.php#2).

Tuomioistuinten alueellinen toimivalta määräytyy pääsääntöisesti velallisen kotipaikan perusteella. Yksityiskohtaisia tietoja siviiliprosessista on saatavilla [Justizportal NRW:n] verkkosivustolla (https://www.justiz.nrw.de/).

Tuomioistuimen maksamismääräysmenettely tarjoaa mahdollisuuden panna rahamääräisen vaatimuksen maksamista koskeva oikeus täytäntöön yksinkertaistetulla tavalla. Lisätietoja menettelystä on saatavilla täällä.

Siltä osin kuin oikeudenkäyntiä ei voida rahoittaa omista varoista, on tietyin edellytyksin mahdollista hakea oikeusapua tuomioistuimelta (https://www.justiz.nrw.de/BS/lebenslagen/verwaltungsrecht/pkh_text/pkh/index.php).

Myös tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisu on mahdollista. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa tässä.

Siviilioikeudelliset riidat voidaan ratkaista myös sovittelun avulla. Tämä menettely kuvataan tässä.

[Tietoa kuluttajansuojasta ja yhteyspisteistä löytyy täältä] (https://www.justiz.nrw/BS/consumer protection/index.php).

Asianomaisten teknisten lakien lisäksi oikeudenkäyntimenettelyissä on noudatettava seuraavia menettelysääntöjä:

Julkisoikeudellisten riita-asioiden osalta hallinto-oikeuslaki (VwGO) ja hallintomenettelylaki (VwVfG)

• Siviilioikeudellisissa riita-asioissa siviiliprosessilaki (ZPO)
  Työoikeudellisten riita-asioiden osalta työtuomioistuinlaki (ArbGG)
  Sosiaalituomioistuinten riita-asioissa sosiaalilain kymmenes kirja (SGB X) ja sosiaalituomioistuinlaki (SGG)
• Veroriidoissa verokoodeksi (AO) ja verotuomioistuinkoodeksi (FGO)