Rekisterien nykyaikaistamisen vaikutus kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden täytäntöönpanoon Pohjois-Ruotsissa

Hankkeen ”Rekistereiden nykyaikaistamisen kokonaisvalvonta” keskeisenä tavoitteena on kehittää edelleen Saksan rekisteriympäristöä. Tieteen, väestönlaskennan ja tietosuojan lisäksi hankkeen edunsaajia ovat erityisesti kansalaiset ja yritykset.

Hankkeella edistetään hankkeita, joilla pannaan täytäntöön verkkopalvelujen saatavuutta koskeva säädös (OZG) ja yhteistä digitaalista palveluväylää koskeva asetus (SDG-VO). Näin ollen rekisterin nykyaikaistaminen muodostaa kulmakiven kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kypsyystason 4 saavuttamiselle. Tämä mahdollistaa mediattoman hakuprosessin, jossa yritysten ja kansalaisten on toimitettava tietonsa hallinnolle vain kerran. Olemassa olevat tiedot saadaan suoraan rekistereistä. Rekisterin nykyaikaistamisen tulokset ovat tarpeen myös kestävän kehityksen tavoitteita koskevan asetuksen 14 artiklan noudattamiseksi. Se velvoittaa EU:n jäsenvaltiot liittymään eurooppalaiseen yhden kerran tekniseen järjestelmään (OOTS) joulukuuhun 2023 mennessä. Näin kansalaiset ja yritykset voivat hoitaa valikoituja hallinnollisia palveluja digitaalisesti yli rajojen. Jos ne hyväksyvät todisteiden toimittamisen, todisteita ei tarvitse toimittaa useita kertoja.

Tiivistä yhteyttä näihin aihealueisiin on jo tarkasteltu useissa kohdissa rekisteriuudistuksen kokonaisvalvontahankkeen yleisessä suunnittelussa. Tämä näkyy esimerkiksi tunnistenumerolakiin (IDNrG) kirjattujen rekisterien valinnassa ja huippurekistereiden luettelon luomisessa. Nämä kaksi vaihetta johtuvat rekisterien merkityksestä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden täytäntöönpanossa. Rekistereiden jatkokehittäminen on asetettava etusijalle, jotta saavutetaan nopeita hyötyjä myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden alalla. Tästä syystä tutkitaan myös uusien rekistereiden kehittämistä.

Rekisterien nykyaikaistamisen yleinen merkitys tarjoaa valtavat helpotusmahdollisuudet. Kokonaishyödyn arvioidaan olevan noin 6,3 miljardia euroa vuodessa. Tätä kompensoivat 2,5 miljardin euron investointikustannukset.